Lula

BH Say Wuf Why Wait 12.02.2007

Lula Mae on se collie, jota ei minulle koskaan pitänyt tulla. Vanha rakkaus kuitenkin syttyi uudestaan ja niinpä meille tuli pienen seurakoiran sijasta pehko. Tavoitteena oli harrastaa pk-hakua, mutta pentuaikana koettu paukkutrauma palasi kummittelemaan, joten vaihdoimme lajia tokoon. 

Lula on innokas tekemään ja touhuamaan, haasteena meillä on ollut koiran herkkyys. Lula on sieluni peili ja imee minusta kaikki, niin hyvässä kuin pahassa. Monen monesta olemme läpi menneet töitä tekemällä ja aikuistuessaan koirasta kuoriutui varsinainen ihmisen mieli. Herkkä se edelleen on, etenkin häiriöille, eikä tätä ole auttanut meidän puskatreenaaminen. Arjessa Lula on meidän perheeseen aivan täydellinen koira. Ilmaiseksi se ei ole tullut, vaan nuoruusaikana piti olla todella johdonmukainen etenkin lasten kanssa. Nyttemmin Lula on kolmen lapsemme paras ystävä ja aina valmiina leikkiin. Pihaa se on vahtinut 4-5 -kuisesta asti ja ottaa hommansa tosissaan. Meille saa silti tulla kuka vain, jos se on mulle ok. Omin päin jos tupaan tupsahtaa, saa kyllä niskaansa lassien kirouksen.
Lula Mae on melkoinen tosikko mitä tulee töiden tekoon ja järjestyksen ylläpitoon (muut koirat ovat lähtökohtaisesti kivoja JOS osaavat käyttäytyä, jos eivät osaa, Lula kyllä neuvoo mielellään näissä käytösasioissa). Leikkiessään osaa  pistää höpövaihteenkin päälle, vanhemmiten aina vain helpommin. Kokemus on tuonut rentoutta! 

Lula alkoi oireilla selkäänsä jo nuorena, kuvissa ei kuitenkaan löytynyt mitään. Sitä hierottiin, vietiin fysioterapiaan, osteopaatille jne. Lopulta jätin sen pitkälle treeni- ja koetauolle, koska en voinut treenata koiraa, josta en ikinä tiennyt onko se kipeä vai ei. Vuoden kuluttua huomasin, että oireet helpottuivat ja koira muuttui. Lula sai siis jäädä kokonaan perhekoiraksi, koska tiukka treeni ja kokeet nostivat sen stressitason näemmä liian korkeaksi.

Lula Mae KoiraNetissä
Lula Mae kasvattajan kotisivuilla